Indeksisijoittamisen helppous ja ansa

Indeksisijoittaminen on nostanut päätään voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti maailmalla poikkeuksellisen paljon rahaa on virrannut tähän sijoitusmuotoon. Luottoluokituslaitos Moody’sin mukaan passiivisesti sijoitetun rahan määrä ylittää aktiivisesti sijoitetun 2024, jos kehitys jatkuu samalla vauhdilla. Se ei ole sinänsä mikään ihme, sillä tutkitusti indeksit voittavat suurimman osan aktiivisesti hoidetuista sijoituksista. Jopa itse Warren Buffett on sijoitusneuvoa kysyttäessä sanonut suosittelevansa suurimmalle osalle ihmisistä sijoittamista hinnaltaan halpaan S&P 500 indeksirahastoon. Suomessa ehkä olemme hieman jälkijunassa tämän sijoitusmuodon kohdalla.

Passiivinen indeksipohjainen sijoittaminen on yksinkertainen ja järkevä tapa hoitaa varoja. Indexiin sijoittaja haluaa päästä helpolla ja saada markkinoiden pitkän ajan keskimääräisen tuoton n. 6-9 % – tai mitä se nyt sitten tulevaisuudessa tuleekaan olemaan hänen valitsemallaan markkinalla – miettimättä kovin paljon matkan varrella vastaan tulevia ylä- ja alamäkiä. Osakemarkkinoiden pitkäaikainen vahva nousuputki on kuitenkin tuonut myös varoittavia äänensävyjä ja on alettu puhua jopa passiivisen sijoittamisen kuplasta. Perustelut tähän syytökseen ovat mielenkiintoiset. Analyytikot ovat huomanneet, että kaikkien kuplien takana on ollut sijoittajien tapa keksiä järkevät perusteet markkinoiden poikkeuksellisen korkeille arvostustasoille. Tällä kertaa korkeita arvostuskertoimia selitetään markkinoiden tehokkuudella. Eli koska voimme olettaa, että markkinat pitkällä aikavälillä aina nousevat, niin silloin on myös aina oikea aika sijoittaa indeksiin.

Katsotaanpa millaista indeksiin sijoittaminen sitten todellisuudessa voisi olla. Kuvitellaan sijoittaja, joka haluaa olla mukana maailman suurimmilla markkinoilla USA:ssa. Hän sijoittaa juuri nyt tyytyväisenä S&P 500 indeksirahastoon ja uskoo saavansa historiallisen 9-10 % vuosituoton (inflaatiokorjattuna n. 7 %). Ikävä kyllä S&P500 indeksin Shillerin P/E on nyt 33, kun normaali keskitaso on n. 16-17. Eli sijoittaja ostaa USA:n markkinat keskimäärin lähes 50 % ylihinnalla! Näillä hinnoilla keskimääräisiin tuottoihin yltäminen voi kestää seuraaviin sukupolviin.

Vielä räikeämpi esimerkki löytyy meidän kotoisilta Suomen markkinoiltamme. Jos sijoittaja olisi innoissaan laittanut 1000 euroa OMX Helsinki indeksiin it-kuplan huippuhetkinä indeksi viiletellessä 17 500 pisteessä, hänellä olisi tänään varoja noin 500 euron edestä. Sijoituksen ajankohdalla on yllättävän suuri merkitys ja koska säännöllisesti oikein ajoittaminen on mahdotonta, niin arvostustasot merkitsevät paljon.

Yleinen vastaus tämän ongelman ratkaisemiseksi on, että älä sijoita kaikkea kerralla, vaan esimerkiksi tasasumma kerran kuukaudessa, neljännesvuosittain, puolessa vuodessa tai vuosittain. Jos sijoittaja olisi näin toiminut aloittaen 31.12.1999 ja sijoittanut kerran vuodessa tasasumman OMX Helsinki indeksiin, niin hän olisi vuoden 2016 lopussa ollut vain niukasti plussalla, keskimäärin 0.5 % vuosituotolla. Toki luvut joillakin toisilla markkinoilla ovat erilaiset. Vielä suurempi todellinen ongelma on se, että useimpien ihmisten elämä ei aina ole niin tasaista, että voi sijoittaa saman summan säännöllisesti. Voi olla, että saamme suuren perinnön ja sille pitäisi nopeasti löytää järkevä sijoituskohde. Toisaalta suurta asuntovelkaa lyhentäessä tai työttömyyden kohdatessa voi mennä useampiakin vuosia, kun jokapäiväisestä elämästä ei jää ylimääräistä sijoitettavaksi.

Niin kiinnostava ja suositeltava sijoitusvaihtoehto kun indeksisijoittaminen on, niin sekään ei joka tilanteessa toimi samalla tavalla. Jos sijoitettavan indeksin arvostustasot ovat selvästi tavanomaista korkeammalla, niin ei ole paras mahdollinen hetki edes passiiviselle sijoittamiselle – ja tilanne on tietysti päinvastainen arvostustasojen (kuten P/E, P/B ja osinkotuotto kääntäen) ollessa keskimääräistä alemmalla tasolla. Eli yksinkertainen indeksi sijoittaminenkin vaatii parhaiten onnistuakseen arvostusmittareiden ymmärtämistä ja hyödyntämistä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s