Vältä ajoissa velkapommit

Jo Benjamin Franklin sanoi aikanaan: ‘Rather go to bed without dinner than to rise in debt.’ Eli ‘mieluummin menen nukkumaan ilman päivällistä kuin nousen velkaisena.’

Tämä on hyvä jokaisen pitää mielessä näinä aikoina. Pitkäaikaisen kurssinousun jälkeen korkeilla arvostustasoilla ladatussa pörssissä velka ja nousevat korot voivat aiheuttaa petollisen yhdistelmän joillekin yrityksille ja niihin sijoittaneille. Parantuneet taloudelliset näkymät ja poikkeuksellisen kauan alhaalla maanneet korot ovat tehneet velanotosta helppoa ja turvallisen tuntuista. Muistot viimeisen finanssikriisin kokemuksista vuosikymmenen takaa ovat jo onnellisesti hämärtyneet.

Sopiva velka voi siivittää yrityksen kasvua ja tuottoja. Velallahan on tunnetusti vipuvaikutus ja yritys mielellään pyrkii oman pääoman tuoton lisäämiseen kasvattamalla vieraan pääoman suhteellista osuutta yrityksen rahoitusrakenteessa. Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että yrityksen pitää selviytyäkseen myös kaikissa tilanteissa pystyä maksamaan velkansa ja sen korkokustannukset.

Mielenkiintoisen esimerkin yritysten huomaamattomasta velkaantumisesta tarjoaa pienyrityksiä seuraava Russell 2000 indeksi. Se on erinomainen työkalu seurata laajasti pienyritysten trendejä ja arvostustasoja. Russell 2000 indeksin yritysten velkaantuminen on kasvanut lähes räjähdyksenomaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2012 Russell 2000 indeksin yritysten keskimääräinen Debt-to-Capital (korolliset velat/[korolliset velat + oma pääoma]) suhde oli 19 %. Ennen finanssikriisiä 2007 tämä luku oli 29 %. Ja kuinka ollakaan toukokuussa 2018 liikutaan 36 % tasolla.

Sama suuntaus on havaittavissa myös muilla markkinoilla. Toki yrityskohtaiset erot ovat huomattavia. Ja juuri tässä sijoittajan pitää olla tarkkana. Tuloksen kasvun, arvostuksen ja osinkojen lisäksi yrityksen velkaantumisen seuraaminen on hyvin olennaista.

 

Miksi velkaisuus vaikuttaa?

Lisääntyneet velan korkomaksut jättävät vähemmän pääomia kasvuinvestointeihin

Velka on yksi tapa rahoittaa yrityksen toimintaa ja tässä mielessä se ei eroa paljoakaan yritykseen kertyneistä voittovaroista. Eroa voi alkaa syntyä sitten kun laskemme rahoituksen kustannuksia. Velalle on määrätty korko ja sen pääoman takaisinmaksulle aikataulu. Jo pienikin koron nousu voi suuressa velkataakassa nostaa huomattavasti yrityksen kuluja, mikä jättää voitollisellekin yritykselle paljon vähemmän varoja investointeihin tai osakkeenomistajille palautettavaksi – tappiollisen yrityksen vaikeuksista puhumattakaan.

Kohonneet korkokulut jättävät vähemmän käteistä maksujen hoitamiseen

Lisääntyneet velanhoidon korkokulut eivät vaikuta vain yrityksen investointeihin ja osinkoihin, vaan ne jättävät vähemmän rahaa lyhytaikaisista velvoitteista selviämiseen. Kun yllättäen luotonsaanti vaikeutuu tai huomattavasti kallistuu – finanssikriisin aikana pahimmassa tapauksessa loppui lähes täysin – yrityksellä pitäisi olla riittävästi lyhytaikaista varallisuutta kulujensa hoitamiseen. Tämän suuntainen ajatusmalli yritysjohdossa tuntuu valitettavan helposti jäävän noususuhdanteessa taka-alalle.

 

Kuinka arvioimme velkaisuutta?

Onko yrityksellä sopivasti, liikaa vai jopa liian vähän velkaa ei ole ihan yksiselitteisesti arvioitavissa. Onneksi on kuitenkin useita hyviä mittareita, joilla voidaan laskea yritysten velkataakan hoitokykyä ja maksuvalmiutta.

Velkaantumisaste

Ehkä useimmin käytetty mittari on yrityksen velkaantumisasteen (Debt-to-Equity) laskeminen. Siinä yrityksen nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Toimiala, suhdanteet ja muut tekijät vaikuttavat tähän lukuun ja siksi se ei ole kaikkien yritysten kohdalla täysin verrannollinen. Kuitenkin kun tämä luku ylittää 0.5 eli 50 %, niin sijoittajan kannattaa valpastua. Toki alhainenkaan luku ei yksi takaa, että yrityksen lyhytaikainen maksuvalmius on kunnossa ja siksi kannattaa kokonaisarvioon ottaa mukaan aina useampi tunnusluku.

Omavaraisuusaste

Toinen vakavaraisuutta kuvaava luku on yrityksen omavaraisuusaste. Tässä yrityksen oma pääoma jaetaan kirjanpidon taseen loppusummalla. Mitä korkeampi omavaraisuusaste sitä parempi. Luvun laskiessa 25-30 % tasolle, niin sijoittajan kannattaa vähintäänkin selvittää syy tilanteeseen.

Current ratio

Velkaantumis- ja omavaraisuusasteen lisäksi sijoittajan tulee mitata yrityksen maksuvalmiutta. Yrityksen maksuvalmiudesta kertoo parhaiten current ratio, joka saadaan jakamalla lyhytaikaiset varat lyhytaikaisilla veloilla. Yleisesti yli kahden lukua pidetään hyvänä, mutta jos luku painuu alle yhden, niin yrityksellä on enemmän lyhytaikaista velkaa kuin lyhytaikaisia varoja niiden maksamiseksi ja sen maksuvalmius voi olla koetuksella. Toki yrityksen omavaraisuusasteen ollessa korkea, niin se voi hyvinä aikoina lisää velkaa ottamalla paikata lyhytaikaista rahoitusvajetta – siis hyvinä aikoina.

Quick ratio

Vielä tiukempi ja konservatiivisempi tapa maksuvalmiuden laskemiseksi on quick ratio. Tässä menetelmässä lyhytaikaisista varoista vähennetään ensin koko vaihto-omaisuus ja saatu luku jaetaan sitten lyhytaikaisilla veloilla. Jos luku pysyy päälle yhden, niin yrityksellä ei pitäisi olla ongelmia maksuvalmiutensa kanssa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s