Osta osakkeita kuten ruokatuotteita – älä kuten hajuvesiä

Sijoitusanalyysin ja arvosijoittamisen isä Benjamin Graham lausui tämän klassisen viisauden mestariteoksensa, The Intelligent Investor, sivuilla jo vuosikymmeniä sitten. Jatkolauseessa hän totesi, että pahimmat tappiot sijoittajille ovat syntyneet silloin kun he ovat unohtaneet kysyä ”how much?” – eli mikä on osakkeen hinta. Tämä on hyvin ajankohtainen muistutus nyt kun pitkä nousumarkkina on kestänyt vuosikausia ja indeksit ovat lyöneet uusia ennätyksiä.

Kuvittelepa itsesi ostoksille ruokakauppaan. Lihatiskille saavuttuasi huomaat, että suosikki sisäfilettäsi myydään 15 €/kg normaalin 35 €/kg sijasta. Mitä teet? Todennäköisesti ostat saman tien tarvitsemasi määrän ja ehkä vielä hieman ylimääräistä varastoon pakastimeen. Kuukautta myöhemmin lihatiskille saavuttuasi huomaat suosikkilihasi maksavan nyt 40 €/kg. Tässä tapauksessa todennäköisesti siirryt sivuun ja toteat kanan tai kalan maistuvan tänään hyvälle. Näinhän suuri osa meistä toimii ostaessamme, oli tuote sitten mikä tahansa. Etsimme tarjouksia mainoslehtisistä sekä netistä ja pyrimme ostamaan haluamiamme ja tarvitsemiamme tuotteita mahdollisimman halvalla. Eli vertaamme tarkkaan tuotteen arvoa sen hintaan. Paitsi osakkeita ostaessamme.

Osakemarkkinoilla jahtaamme kurssinousua ja kaikista ”kuumimmat” osakkeet ovat yleensä ostetuimpia. Osakkeen hinnan noustessa analyytikkojen ostosuositusten määrä kasvaa yleensä potenssissa. Tiedotusvälineet ja nettipalstat ovat täynnä juttuja nopeimmin kohonneista suosikkiosakkeista. Sijoittajat pelkäävät jäävänsä junasta, elleivät hyppää mukaan saman tien – usein hinnalla millä hyvänsä. Tämähän on aivan kuten toimitaan usein hajuvesiä ostettaessa. On saatava viimeistä uutuustuotetta, jota kaikki muutkin käyttävät hinnasta välittämättä. Tunne voittaa järjen.

On varmasti monia syitä miksi sijoittajat käyttäytyvät näin. Yksi syy on edellä mainittu pelko jäädä paitsi jostain mitä kaikki muut tuntuvat omistavan. Ihmiset tuntevat myös turvallisuutta ja varmuutta omistaessaan samaa kuin kaikki muutkin. Ja tämähän ei päde ainoastaan piensijoittajakansaan. Myös monet sijoitusammattilaiset ovat tämän ajattelun uhreja. Jos he omistavat samaa osaketta kuin muutkin ja osake vajoaa pörssissä, niin he tuskin yksin saavat potkuja työstään, koska eivät näytä sen huonommilta kuin muutkaan. Tämä selittää sen miksi on niin vaikeaa olla yksin oikeassa.

Silti osakkeiden ostamisen ei pitäisi erota paljoakaan vähittäiskaupan tuotteiden ostamisesta. Verkossa meidän on helppo vertailla tuotteiden hintoja – jopa maailmanlaajuisesti. Paras tarjous voi joskus löytyä aivan toiselta puolelta maailmaa. Harvat netistä lentolippuja ostavat välittävät onko myyjä Suomesta, Japanista vai Kanadasta – hinta ratkaisee. Ja näinhän sen pitäisi olla myös osakkeiden kohdalla. Maailmanlaajuiset markkinat ovat tänä päivänä avoinna myös yksityissijoittajalle.

Valitettavan usein osakkeen hinnan laskun aiheuttama tunne saa kuitenkin niin yksityisesti kuin ammattimaisestikin sijoittavat voimaan huonosti. Suuhun tulee paha maku ja kurkkua alkaa kuivaa ihmisten menettäessä rahaa – ainakin paperilla. Kun tähän lisätään vielä tiedotusvälineiden otsikot, niin maailmanlopun tunnelma on valmis ja sijoittavat pelästyvät.

Kuitenkin juuri tällöin on usein kaikista paras aika ostaa osakkeita. Tässä vaiheessa useiden, myös hyvien yhtiöiden osakkeet ovat alennusmyynnissä. Suurimmat voitot tehdään silloin kun uskalletaan olla ahneita ostajia muiden pelätessä.

Toiset ovat sitä mieltä, ettei hinnalla niin väliä, jos yhtiö on tarpeeksi hyvä ja kasvattaa tulostaan ja osingonmaksuaan vuosikausia eteenpäin. Tämä on varmasti vähintään osaksi totta. Pitkällä aikavälillä ostohintojen erot tasaantuvat, kunhan yritys vain tekee huipputulosta vuodesta toiseen. Sijoittajan suurin ongelma onkin kyetä valitsemaan ainoastaan tällaisia yhtiöitä salkkuunsa. Harva siihen pystyy ja silloin hinnalla ja sen antamalla turvamarginaalilla on suurikin merkitys. Hyvää halvalla on parempi kuin hyvää kalliilla – niin sisäfileessä kuin osakkeissakin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s