Mistä löytyy osakkeita lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvomenetelmällä (Net-Nets) sijoittamiseen? – Globaali lähestymistapa

Kieltämättä yksi tämän sijoitusmuodon haasteista on löytää jatkuvasti riittävä määrä kriteerit täyttäviä osakkeita. Voimakkaimmin näiden osakkeiden määrään vaikuttava tekijä on markkinoiden yleinen arvostustaso. Vaikka markkinapudotusten jälkeen yleisesti löytyy enemmän net-net osakkeita, niin voimakas osakemarkkinoiden syöksy ei yksin aiheuta suuren osakemäärän valumista lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvonsa alapuolelle. Ennemmin sen tekee pidempiaikainen huono markkinasegmentti. Näitä osakkeita on voinut löytää hyvin pitkän aikaa laskumarkkinoiden jälkeenkin. Tilanne, jossa markkinat eivät tahdo millään lähteä nousuun luo suurimmat paineet net-net osakkeiden synnylle. Erittäin hitaasti nousuun lähtevät markkinat ovatkin näiden äärimmäisen alhaisesti arvostettujen osakkeiden metsästäjän paratiisi.

Seuraavassa tarkastelemme miten paljon lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvoansa (Net-Nets) halvempia osakkeita on löytynyt Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta eri vuosina:

Vuosi                  Osakkeiden määrä

1999                    170

2000                    120

2001                    385

2002                    250

2003                    330

2004                    55

2005                    35

2006                    36

2007                    26

2008                    74

2009                    374

2010                    103

2011                    75

2012                    186

2013                    157

2014                    86

2015                    75

2016                    96

2017                    88

 

Voimme helposti huomata, kuinka teknologiakuplan puhkeaminen vuosituhannen alussa loi erinomaisen maaperän näiden osakkeiden suurelle määrälle. Tällöin myös monet suuretkin arvoyhtiöt hinnoiteltiin usein tasearvonsa alapuolelle. Markkinoiden voimakas nousukausi 2004-2008 supisti radikaalisti net-net osakkeiden määrää. Finanssikriisin puhkeaminen laukaisi taas arvostustasojen voimakkaan laskun ja osakkeiden määrä nousi liki IT-kuplan puhkeamisen tasolle. Nyt kuitenkin pohjilta noustiin aluksi melko rivakasti, mikä nopeasti söi net-net osakkeiden määrää tuntuvasti. Markkinoiden väliaikaiset korjausliikkeet 2012 ja 2013 synnyttivät taas lisää lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvoansa halvempia yhtiöitä. Tämän jälkeen pitkän nousukauden jatkuessa tarjonta on ollutkin sitten kitsaampaa.

Täytyy muistaa, että edellä esitetyt osakemäärät sisältävät kaikki seulonnalla haetut teknisesti lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvoansa halvemmat osakkeet. Näistä kaikkiin osakkeisiin sijoittajan ei ole mahdollista tai järkevää sijoittaa. Eli todellisuudessa potentiaalisten net-net osakkeiden määrä on listassa näkyvää paljon pienempi. Koska jopa niin suurilla markkinoilla kuin Yhdysvallat on näin rajoitettu tarjonta, niin sijoittajan täytyy monesti nostaa katse merta edemmäs.

 

Sijoittaminen globaalisti

Todennäköisesti ainoastaan Yhdysvaltoja perusmarkkinana pitävä voi onnistua sijoittamaan lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvoansa halvempiin osakkeisiin vain yhtä markkinaa hyödyntäen. Vaikka tämä olisi mahdollista, niin se tuskin on kannattavaa. Parhaimmat markkinat näille osakkeille löytyy yleensä eri puolilta maailmaa eri aikoina. Miksi rajoittaa etsintänsä vain yksille markkinoille, kun globaalisti toimimalla voi moninkertaistaa mahdollisuutensa löytää net-net osakkeita?

Nykyään taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja suurien markkinoiden, kuten USA, heilahdukset tuntuvat välittömästi ympäri maailmaa. Silti löytyy maanosia ja valtioita, joissa yleensä jonkin paikallisen erityistilanteen takia eletään eri syklissä. Kuten edellä havaittiin, niin länsimaiden isoissa pörsseissä pitkäaikainen pörssilasku luo parhaat edellytykset net-net osakkeiden synnylle. Japanissa tällaiset markkinat on ollut jo vuosikymmenien ajan. Japanin talouskuplan ja sitä seuranneen romahduksen 1990-1992 jälkeen Japanin talous ja varsinkin pörssi on laahannut pahasti muiden suurten markkinoiden kehityksen perässä. Japanissa puhutaankin menetetyistä vuosikymmenistä. Tällainen pörssin anemia on ollut omiaan synnyttämään valtavasti tasearvoltaan alhaisesti arvostettuja yhtiöitä. Näiden joukosta löytyy paljon lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvoansa halvempia osakkeita. Mikä parasta monet näistä yhtiöistä tekevät positiivista tulosta, maksavat osinkoa ja ovat taseeltaan hyvin turvallisia.

Viime aikoina myös Hong Kongin ja Singaporen markkinat ovat tarjonneet näitä syvästi aliarvostettuja osakkeita metsästäville hyvän valikoiman. Molempien markkinoiden arvostustasot ovat olleet selkeästi esim. Yhdysvaltoja alempia. Kehittyneistä markkinoista Australian voi vielä liittää tähän kategoriaan. Pienemmillä markkinoilla myös sijoittajien välinen kilpailu on vähäisempää. Yleensä aliarvostusten löytäminen on helpompaa siellä, missä etsijöitä on vähemmän. Näillä markkinoilla myös yritysten analysointi on vähäisempää. Tämä mahdollistaa räikeämpien aliarvostusten löytämisen.

 

Riskejä

Sijoittaessaan globaalisti sijoittajalle tärkeää on kyseisen maan markkinoiden ja sijoituskohteena olevan yrityksen luotettavuus. Tämä on erityisen olennaista kehittyvillä markkinoilla toimittaessa. Ensimmäinen arvioitava asia on poliittinen tilanne. Onko poliittinen tilanne vakaa ja verrattavissa länsimaiseen demokratiaan? Työmarkkinoiden tasapainoisuus ja talouden herkkyys energiakustannuksille ovat huomioon otettavia asioita. Myös talouden hyvin yksipuolinen rakenne lisää kokonaisriskiä. Joissakin maissa on nopean poliittisen täyskäännöksen tai vallankumouksen seurauksena siirretty yritysten omistuksia valtion haltuun ja yksityissijoittajat ovat pahimmassa tapauksessa menettäneet koko sijoituksensa. Määrätyissä maissa on tyypillistä, että valtiolla on isoja omistuksia yhtiöissä tai se pystyy poliittisella voimallaan tekemään johtajiensa haluamia omistusjärjestelyjä. Tällaiset toimintatavat aiheuttavat suuren riskin ja sijoittajan on yleensä viisainta pysyä poissa kaikista riskisimmiltä markkinoilta. Toisaalta myös markkinoiden ylireagoiminen poliittisiin riskeihin voi avata erinomaisen ostotilaisuuden aliarvostusten metsästäjälle.

Poliittiset päättäjät määräävät lait ja säännökset, joiden mukaan pörssikauppa toimii. On tärkeää, että ne antavat yksityissijoittajalle oikeusturvan ja tasavertaisuuden. Olennaista on myös määrätty stabiilisuus ja ennakoitavuus. Kukaan ei halua, että säännöt, määräykset ja verotus muuttuvat voimakkaasti vuodesta toiseen.

 

Kansainvälinen kirjanpito

Myös yrityksen kirjanpitostandardit voivat vaihdella maista toiseen. Pienet eroavaisuudet ovat hallittavissa, mutta kirjanpidon lukujen luotettavuus on sijoittajalle kaikki kaikessa. Yksinkertaisesti, jos numerot eivät vastaa todellista liiketoimintaa, niin on mahdotonta arvioida yrityksen todellista arvoa. Monissa maissa on omat kirjanpito ja tilinpäätös säännöksensä. Toisinaan vaikka terminologia olisi sama, niin käytännössä se voi tarkoittaa eri maissa eri asiaa.

Toki kansainvälisten kirjanpitostandardien yhtenäistämiseksi on tehty paljon vuosien varrella. International Standards Board (IASB) ja Financial Accounting Standards Board (FASB) ovat erityisesti työskennelleet Yhdysvaltojen ja kansainvälisen kirjanpidon saamiseksi samojen periaatteiden mukaiseksi. Edistystä on tapahtunut jatkuvasti, mutta sei ei koskaan poista sitä, että kirjanpito ei ole eksaktia tiedettä, vaan siinä on aina soveltamisen ja tulkinnan varaa. Käytännössä eri maiden, kulttuurien ja jopa samassa maassa toimivien erilaisten yritysten välillä tulee aina olemaan käytäntöjen eroja.

Lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvomenetelmän vahvuutena on se, että yhtiön varallisuudeksi lasketaan vain lyhytaikaiset varat (rahat, myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus). Oli kirjanpitokäytäntö sitten mikä tahansa, niin rahat ja rahoja vastaava omaisuus ovat aina sama. Tämä koskee myös myyntisaamisia ja vaihto-omaisuutta. Sijoittajan tehtävä on sitten oikaista kirjanpidon lukuja, jos haluaa turvamarginaalia ja epäilee, että ne eivät vastaisi lopullista totuutta – tämä ei ole enää kirjanpidon ongelma. Myös lyhytaikaisista varoista vähennettävät kaikki velat ja vastattavat ovat kirjanpidollisesti selkeä kokonaisuus. Eniten tulkinnan varaa syntyy pitkäaikaisten varojen kohdalla. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeiden poistoihin liittyvät käytännöt voivat olla hyvinkin erilaisia maasta toiseen. Tämä voi vaikuttaa yhtiön tulokseen lyhyellä tähtäimellä ja vaikeuttaa eri maiden yritysten vertailua keskenään. Samoin liikearvon (Goodwill) kirjaamisen kohdalla löytyy erilaisia käytäntöjä. Toisaalla se arvotetaan vuosittain käypään arvoonsa ja toisaalla sitä voidaan poistaa jopa 20 vuoden aikavälillä. Onneksi nämä luvut ovat vähemmän olennaisia net-net sijoittajalle.

Kuten todettua varallisuuden nettoarvomenetelmän vahvuus on sen tietty yksinkertaisuus. Silti kansainvälisesti sijoittavan tulee pitää aina silmät auki ja olla varuillaan ”luovan” kirjanpidon suhteen. Vaikka net-net menetelmä perustuu taseperäiseen analyysiin, niin sen tehtyään sijoittaja lähes poikkeuksetta tarkistaa yrityksen tuloksen. Eri maiden yrityksiä analysoidessa monesti tuloslaskelmaa varmemmat luvut löytyvät rahavirtalaskelmasta. Monenlaisista kirjanpitokäytännöistä huolimatta sitä on usein hankalampi manipuloida ja toisaalta rahavirtalaskelmaa tarkastelemalla on helpompi verrata eri maiden yrityksiä toisiinsa.

 

Valuutta

Yleensä ulkomaille sijoittaminen tarkoittaa osakkeen ostamista jonkun muun kuin sijoittajan oman maan valuutalla. Suomalainen sijoittaja voi toki operoida Euro alueella samalla valuutalla, mutta jo muihin Pohjoismaihin sijoittaminen vaatii eri valuuttaa. Toisella valuutalla hankitun arvopaperin hintaan vaikuttaa siis kaksi asiaa: (1) ostetun arvopaperin hinnan muuttuminen ja (2) ostossa käytetyn valuutan hinnan muutos suhteessa kotimaasi valuuttaan. Eli toisella valuutalla ostettuun osakkeeseen sisältyy osakeriskin lisäksi valuuttariski.

Valuuttamarkkinat on valtavan suuri ja hyvin nopeasti ja tehokkaasti kauppaa käyvä markkina. Valuutta ei ole siinä mielessä investointikohde, että sillä olisi markkinahinnasta poikkeavaa ”todellista” arvoa. Valuuttamarkkinat on nollasumma peli, kun toisen arvo nousee, niin toisen arvo vastaavasti laskee. Viime kädessä kysyntä ja tarjonta ratkaisevat oikean hinnan. Toki valuutan alla olevan talouden nopea kasvu, alhainen inflaatio ja kaupan ylijäämä voivat vahvistaa kyseistä valuuttaa.

Yleisesti sijoittajan ei kannata yksittäisestä valuutasta ja sen kurssimuutoksista kantaa huolta. Varsinkin jos on sijoituksia useissa eri valuutoissa niin pidemmällä aikavälillä niiden muutokset tasaavat hyvin toisensa. Hajauttaminen toimii tässäkin tapauksessa sijoittajan eduksi. Parhaassa tapauksessa saat osake ja maantieteellisen hajautuksen päälle vielä valuuttojen hajautuksen.

Jotkut sijoittajat pyrkivät suojaamaan ulkomaiset sijoituksensa valuuttakurssien muutoksilta. Täytyy muistaa, että tämä suojaaminen kuitenkin aina maksaa jotain. Ja mitä jos suojaamisessa epäonnistuu? Ottaen kaikki kustannukset ja ongelmat huomioon, niin sijoittajalle suojaamisesta syntyy helposti enemmän harmia kuin iloa.

 

Muuta huomioitavaa

Kansainvälisiä sijoituksia tekevä tarvitsee osakevälittäjän, jolla on tarjota mahdollisimman laajat markkinat. Suomalaiset peruspankit tähän vielä harvemmin pystyvät. Jos on tarkoituksena sijoittaa vaikka Japanin, Hong Kongin, Singaporen ja Australian pörsseihin, niin vaihtoehdot käyvät vähiin. Usein on haettava lisäapua ulkomaisista välittäjistä. Itse olen pitänyt Lynxin laajasta markkinatarjonnasta ja kilpailukykyisistä hinnoista.

Nykyään internet aikakaudella informaation löytäminen eri puolilta maailmaa ei sinänsä ole enää ongelma. Haasteita voi tuottaa kieli. Kaikkialta tietoja ei löydy aina englanniksi. Esimerkiksi Japanin ja Kiinan suurilla markkinoilla on valtavasti yhtiöitä, joiden kaikki tiedotus tapahtuu ainoastaan omalla kielellä. Google translaterista voi saada rajallista apua, mutta ongelmaa se ei kokonaan poista. Onneksi numerot ovat kuitenkin aina numeroita ja maailman suurimmat taloussivustot kuten Morningstar, Bloomberg, Yahoo ja Reuters seuraavat melkein markkinaa kuin markkinaa maailmalta. Internetistä löytyy myös bloggaajia ja muita sivustoja, joissa on paneuduttu pienyrityksiin ja sivumarkkinoihin.

Ehkä viimeisenä pienenä huomiona sijoittajan täytyy muistaa, että todellista kauppaa tehdessään markkinat ovat avoinna hyvin eri aikaan eri puolilla maailmaa. Japanissa reaaliaikaista kauppaa tehdessään sijoittajan pitää olla aamuvirkku ja Yhdysvalloissa toimiessaan jaksaa valvoa tarpeen tullen myöhään. Siinä mielessä tämä on tärkeää, että net-net osakkeilla kauppaa pitää tehdä aina reaaliaikaisilla hinnoilla rajattua ostohintaa käyttäen. Jos illalla laittaa ennen nukkumaan menoa ostotarjouksen Japanilaisesta osakkeesta edellisen päivän hinnalla, niin voi aamulla huomata maksaneensa juuri yön aikana halventuneesta osakkeesta huomattavan ylihinnan.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s