Miten varautua markkinakäänteeseen?

Finanssikriisin jälkeistä – joskin epätasaista – nousumarkkinaa on kestänyt kohta 10-vuotta. Onko käänne pian edessä? Ja missä muodossa se on tulossa? Kukapa ei tätä haluasi tietää. Taloutta arvioivien ja seuraavien keskuudessa markkinakäänteiden ennustaminen onkin muodostunut suosituksi puuhaksi. Kun tarpeeksi useat ”asiantuntijat” sitä ympäri maailmaa yrittävät, niin aina joku onnistuu ja saa hetkeksi gurun viitan harteilleen. Tosiasiassa mikään ei liene vaikeampaa kuin markkinakäänteiden säännöllisesti oikein ennustaminen – ainakin ilman kristallipalloa.

Markkinoiden ennustaminen on käytännössä mahdotonta ja osakkeiden yliarvostus voi kasvaa hyvinkin pitkään muodostaen todellisen kuplan ennen puhkeamistaan. Yleensä markkinoiden arvostustasoa arvioidaan keskimääräisellä P/E -luvulla tai Shillerin P/E -luvulla (oikaistu 10-vuoden P/E). Kun nämä luvut alkavat nousta paljon yli markkinoiden kaskitason on se merkki ylikuumenemisesta. Suurimpia markkinoita – kuten USA, Englanti, Japani – seuraamalla voidaan melko hyvin arvioida liikutaanko yleisesti aliarvostetulla, keskimääräisellä vaiko yliarvostetulla tasolla. Varsinaisesta markkinakäänteestä nämäkään mittarit eivät kerro kuin korkeintaan jälkikäteen. Kuitenkin arvostustasojen noustessa vuosikausia ja markkinoiden oltua pitkään selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla tiedämme, että jossain vaiheessa korjausliike on tulossa muodossa tai toisessa.

Miten sijoittajan pitäisi sitten toimia? Yksi mahdollisuus on olla tekemättä mitään ja ottaa kurssiheilahdukset vastaan sellaisina kun ne sattuvat kohdalle tulemaan. Jos salkku on hyvin hajautettu ja arvopaperit järkevään hintaan hankittuja, niin tämäkään ei välttämättä ole aivan huono ratkaisu. Pitkällä aikavälillä pörssinousut ovat aina kuitanneet (usein moninkertaisina) laskujen aiheuttamat ”paperitappiot.” Jos kuitenkin on kiinnostusta yrittää hyötyä markkinaliikkeistä ja arvostustasojen vaihteluista, niin seuraavassa on joitakin mahdollisuuksia mietittäväksi:

 

Käteinen

Kun eri omaisuusluokkien arvostukset putoavat kilpaa talouden syöksyessä, niin ”Cash is King”, eli  riihikuivan rahan omistaja on kuningas. Käteisen arvo tulee esiin yleensä juuri silloin kun sitä sijoittajilla vähiten on, eli pitkän nousukauden jäljiltä kun rahat on sijoitettu kaikkeen mahdolliseen hurjien tuotto-odotusten sokeuttamana. Vastaavasti liian aikaisin vahvasti käteiseen siirtyminen voi myös syödä sijoitussalkun parhaimmat tuottohuiput. Miten voisimme tasapainotella järkevän käteismäärän kanssa?

Yksi mahdollisuus on lisätä vähitellen käteistä, kun yleisimmät markkinamittarit – P/E, Shiller P/E, P/B, osinkotuotto – ovat nousseet selvästi havaittavasti keskimääräisen tasonsa yläpuolelle. Ensin sinun tulee miettiä mikä on maksimi käteisen määrä, jonka haluat hankkia nousukauden kuluessa. Joillekin oikealta ratkaisulta voi tuntua 50 % arvopapereissa ja 50 % käteisessä, toiset taas haluavat pitää korkeintaan 5 % käteisenä. Lopullinen valinta on aina sijoittajalla itsellään. Kun perusfilosofia on päätetty, niin käteisen määrää lisätään aina kun valittu arvostusmittari nousee määrätyn määrän. Esimerkkinä oletamme, että markkinoiden kaskimääräinen arvostustaso on P/E:llä mitattuna 15. Kun P/E nousee 20:n niin siirrymme 5 % käteiselle. P/E:n noustessa 25:n kätistasomme nostetaan 10 %. P/E 30 ja käteistä 15 %, P/E 35 ja käteistä 20 % jne. Jokainen sijoittaja laatii itsellensä sopivan käteisen lisäämissuunnitelman perusfilosofiansa mukaisesti. Koska markkinat harvoin nousevat lineaarisesti ja arvostustasot voivat liikkua ylös-alas matkan varrella, niin kannattaa oman mittarin suhteen valita selvät vähän suuremmat nousut, joiden mukaan käteistä lisätään.

 

Pidä sijoitussalkkusi arvostustasot hallinnassa

Mikään ei ole salakavalampaa kuin omien sijoitusten arvostustasojen nouseminen vaivihkaa nousukaudella selkeäasti yliarvostetulle tasolle. Sijoitussalkun arvon kasvaessa silmissä harvoja kiinnostaa laskea yksittäisten sijoituskohteiden todellisia kestäviä arvostustasoja. Tämä pätee niin osake-, rahasto- kuin muihinkin arvopaperiomistuksiin. Hyvä apukeino on verrata vähintään kerran vuodessa oman portfolion P/E, P/B, P/S ja osinkotuotto lukuja markkinoiden sen hetkiseen sekä keskimääräiseen tasoon. Jos jonkun sijoituskohteesi arvostustaso ylittää selkeästi meneillään olevan nousumarkkinan päivän arvostustason, niin kannattaa vähintään miettiä ainakin osan myyntiä. Vaikka vanha viisaus sanoo, että anna voittojesi juosta ja katkaise tappiosi, niin räikeät yliarvostukset tulevat väistämättä korjaantumaan jääräpäisten omistajiensa tappioksi. Kauttaaltaan vahvasti yliarvostettu sijoitussalkku voi olla aika pommi pörssisyöksyyn sukellettaessa. Vuosisadan vaihteen jälkeinen it-kupla ja finanssikriisi olivat tästä hyviä esimerkkejä – varsinkin jos salkun hajautuskin oli vielä vähän unohtunut.

Yleensä arvosijoittajien suurin synti on ollut myydä liian aikaisin nousukaudella ja vastaavasti ostaa liian aikaisin pörssin sukeltaessa. Toisaalta arvosijoittamisen suhteellisesti parhaat tuotot tulevat laskukausien aikana, jolloin valmiiksi aliarvostetut sijoituskohteet laskevat yleistä markkinaa vähemmän. Sen sijaan kovimmassa pörssihuumassa voidaan jäädä hieman kokonaismarkkinoista jälkeen, koska arvosijoittajat harvemmin omistavat korkean arvostustason omaavia päivän hittiosakkeita. Tämän takia tulee muistaa, että arvosijoittaminen toimii nimenomaan pitkällä aikavälillä yli pörssisyklien. Lyhyellä aikavälillä voi olla useampiakin vuosia, jolloin hävitään markkinoille. Ja juuri tämän takia arvosijoittaminen toimii – muuten kaikki tekisivät samalla tavalla ja ylituottojen mahdollisuus häviäisi omaan mahdottomuuteensa.

 

Löydä maailmalta aliarvostettuja markkinoita ja osakkeita

Vaikka nykyään taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja suurien markkinoiden, kuten USA, heilahdukset vaikuttavat välittömästi ympäri maailmaa, niin silti löytyy maanosia ja valtioita, joissa yleensä jonkin paikallisen erityistilanteen takia eletään eri syklissä. Japani on kärsinyt menetetyistä vuosikymmenistä ja sieltä on voinut pitkän aikaa löytää poikkeuksellisen paljon tasearvoltaan aliarvostettuja osakkeita. Brasilian taloudessa turbulensseja ovat aiheuttaneet niin poliittiset kuin taloudelliset tekijät ja maan suurimpien yritysten markkina-arvot ovat vaihdelleet valtavasti. Maan suurin öljy-yhtiö Petroleo Brasileiron Yhdysvalloissa noteerattu ADR osake keikkui kesällä 2014 yli 17 dollarissa, viime talvena sitä saattoi ostaa melkein kolmella dollarilla ja nyt hinta on taas yli kympin. Samanaikaisesti yhtiön taseen kirja-arvo vaihteli 17 dollarista kymmeneen ja nyt reiluun kahteentoista. Naapurimme Venäjä on tietysti oikein malliesimerkki voimakkaasti omaan tahtiin heiluvista markkinoista. Maan poliittiset ja sotilaalliset toimet sekä vahvasti öljyn ympärillä keikkuva talous avaa rohkeille ja taitaville sijoittajille poikkeuksellisia tilaisuuksia.

Sitten tietysti on yksittäisiä toimialoja ja osakkeita, jotka ovat joutuneet yllättävien haasteiden eteen. Juuri edellä mainittu öljyteollisuus on ollut viimeisimpiä toimialoja, joiden parhaimpia pelureita (esim. Exxon Mobil) on voinut hankkia poikkeuksellisen edullisesti vielä alkuvuonna 2016. Finanssikriisi vajaa kymmenen vuotta sitten tarjosi erinomaisen alennusmyynti ostopaikan laatupankkien kohdalla. Turbulenssiin joutuvia yksittäisiä yrityksiä menee ja tulee jatkuvasti, vaikka BP:stä, Volkswagenin kautta Nokian Renkaisiin. Sijoittajan pitää vain olla silmät auki, pitää pää kylmänä ja luottaa tosiasioihin (ja tosilukuihin) silloin kun markkinoilla panikoidaan.

 

Erityistilanteisiin sijoittaminen

Myös erityistilanteiden hyödyntäminen ja niihin sijoittaminen mahdollistaa tuoton tekemisen kaikissa markkinatilanteissa itse markkinan suuntaan kantaa ottamatta, koska tämän ryhmän arvopapereiden taloudellinen tulos riippuu enemmän yrityskohtaisesta erityistilanteesta kuin yleisestä markkinaliikkeestä.

Sijoittajan kannalta mielenkiintoisempia ja tuottoisimpia ovat olleet yritysten jakaantumiset (Spin-off). Varsinkin jos emoyhtiöstä jakautumisessa irrotettava uusi yritys on markkina-arvoltaan pieni. Tällöin helposti suuremman emoyhtiön isot instituutionaaliset omistajat tyhjentävät heille liian mitättömän uuden yrityksen osakkeet pois salkuistaan ja dumppaavat markkinahinnan luonnottoman alas.

Pörssiyrityksen ostotarjoukset tarjoavat rahantekomahdollisuuden erityistilanteessa. Keskimääräiset preemiot ostotarjouksissa ovat olleet n. 30-40 % markkinahinnan päälle. Jos olet juuri hankkinut osakkeen saatat tehdä hyvän pikavoiton, mutta pitkäaikaiselle omistajalle asia ei ole aina niin yksiselitteinen. Voit menettää hyvän kasvavia osinkoja maksavan yrityksen laskukauden hinnoilla ja vaikka tekisitkin jonkin näköisen voiton, niin välittömät veroseuraamukset ovat edessäsi.

Sen sijaan julkiset ostotarjoukset tarjoavat lähes aina arbitraasimahdollisuuden. Osakkeen pörssihinta jää säännönmukaisesti jonkin verran tarjotun hinnan alapuolelle. Tämä ero kuvaa sitä epävarmuutta mikä liittyy tarjouksen onnistumiseen ja aikatauluun. Jos omassa analyysissä päätyy siihen, että ostotarjous jokseenkin varmasti menee läpi kohtuullisen nopeassa aikataulussa, niin tällaisella arbitraasilla on mahdollisuus varsin hyvään vuosituottoon.

Ben Graham on tarjonnut sijoittajille varsin kätevän erityistilanteiden arvonmäärityskaavan:

Oletettu vuosituotto = GC – L (100% – C) / YP missä,

G = oletettu voiton määrä, jos tapahtuma onnistuu

L = oletettu tappion määrä, jos tapahtuma ei toteudu

C = onnistumisen mahdollisuus prosentteina

Y = osakkeen oletettu pitoaika vuosissa

P = tämänhetkinen arvopaperin hinta

Olettakaamme esimerkkitapauksessa, että ABC yritys on tehnyt 38 EUR/osake ostotarjouksen firmasta XYZ. Epävarmuuksista johtuen XYZ:n pörssikurssi on 35 EUR. Arvioimme, että ostotarjous menee läpi 95 % todennäköisyydellä puolessa vuodessa ja tapahtuman peruuntuessa osake palaisi 25 EUR. Näillä oletuksilla tämän erityistilanteen vuosituotoksi muodostuisi 3 x 95 % – 10 (100 % – 5 %) / 0.5 x 35 = 13.4 %.

 

Passiivinen sijoittaminen

Monien mielestä passiivinen sijoittaminen indexeihin on helppo ja järkevä tapa hoitaa varojaan. Eikä se huono vaihtoehto olekaan. Indexiin sijoittaja haluaa päästä helpolla ja saada markkinoiden pitkän ajan keskimääräisen tuoton 6-9 % – tai mitä se nyt sitten tulevaisuudessa tulee olemaankaan hänen valitsemallaan markkinalla – miettimättä kovin paljon matkan varrella vastaan tulevia ylä- ja alamäkiä.

Valitettavasti todellisuus ei ole aina näin yksinkertaista. Kuvitellaanpa sijoittaja, joka haluaa olla mukana maailman suurimmilla markkinoilla USA:ssa. Hän ostaa juuri nyt tyytyväisenä S&P 500 index Fundin ja uskoo saavansa historiallisen 9-10 % vuosituoton (inflaatiokorjattuna n. 7 %). Ikävä kyllä S&P500 indexin Shillerin P/E on nyt 28, kun normaali keskitaso on n. 15-16. Eli sijoittaja ostaa USA:n markkinat keskimäärin 40 % ylihinnalla! Näillä hinnoilla keskimääräisiin tuottoihin yltäminen voi kestää seuraaviin sukupolviin.

Vielä räikeämpi esimerkki on meidän kotoiset Suomen markkinamme. Jos sijoittaja olisi innoissaan laittanut 1000 euroa OMX Helsinki indexiin it-kuplan huippuhetkinä, kun indexi viilletteli 17 500 pisteessä, hänellä olisi tänään varoja noin 500 euron edestä. Ajoituksella on suuri merkitys ja koska säännöllisesti oikein ajoittaminen on mahdotonta, arvostustasot ratkaisevat. Eli yksinkertainen indexi sijoittaminenkin vaatii onnistuakseen toivotulla tavalla arvostusmittareiden ymmärtämistä ja hyödyntämistä.

 

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Miten varautua markkinakäänteeseen?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s